Grundtvig-asiantuntijavaihto

Olen Heli Hukkanen, kieltenopettaja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistossa (lähellä Turkua). Minulle on myönnetty elinikäistä oppimista tukevan Grundtvig-ohjelman (uusi nimi Erasmus+) asiantuntijavaihtoapuraha. Olen kolme kuukautta opettajavaihdossa Espanjassa, Extremaduran itsehallintoalueella.

maanantai 16. syyskuuta 2013

CHURROS + ENSIMMÄISET OPPITUNNIT


Kaikki espanjanopiskelijat joutuvat alkuvaiheessa ihmettelemään, mitä ovat CHURROS. Lauantaina, aamulla, linja-autoasemalla seurasin, kun CHURRERÍAn, eli churrojen myyntipaikan, edessä oli koko ajan pitkä jono, kun ihmiset ostivat churroja aamiaiseksi.

Yleensähän niitä todellakin syödään aamiaiseksi, mutta ferian aikaan niitä syötiin yöllä, ennen kotiinlähtöä. Churropaikka oli usein klo 01.00 jälkeen aivan täynnä ja pojilla riitti kiirettä, että ehtivät kaikkia palvella.
Feriassa söin itse ensimmäistä kertaa churroja! En ollut ennemmin missään tullut niitä nauttineeksi, mutta nyt on tämäkin tärkeä kokemus takana. Churroja nautittiin feriassa oikeaoppisesti kuuman suklaajuoman kera, kuten kuvasta näkyy:

Grazyna kastaa churroaan suklaaseen
Ja AAH mikä nautinto!


Grazyna oikeasti rakastaa churroja! Minulle ensimmäinen kerta oli liian makea, en yhtään innostunut, mutta toisella kerralla otinkin jo kaksi ja Grazyna tietenkin kolme.

Tämä herra oli todella ahkera feriaöinä, hän teki yksin kaikki churrot. Tässä hän nostaa churrokierrettä öljystä, jonka jälkeen vaimo saksi ne pätkiksi (yksi pätkä maksoi 20 senttiä). Churro muistuttaa hiukan meidän reikämunkkejamme, mutta on vähemmän makea.



 * * *

Aloitin opetuksen aikaisemmin  kuin muut Castuerassa, eli jo tiistaina 10.9. 
Espanjan 17 itsehallintoalueesta (Andalusia,  Katalonia,  Kanarian saaret  jne) viidessä koulu alkoi ma 9.9. ja lopuissa sitten vähitellen sillä viikolla, viimeiset perjantaina kuten Extremaduran itsehallintoalueella.


Eli täällä Castuerassa koululaiset aloittivat koulun ferian ja fiestan jälkeen perjantaina 13.9. ja sitten olikin taas viikonvaihde! Sopii tämän seutukunnan mentaliteettiin hyvin.

Minä siis aloitin jo viime tiistaina ja nyt minulla on opetusta kolme kertaa viikossa klo 10-11.30. Yksityisopetusta – eikä suinkaan englantia vaan espanjaa!


Rocíon (hänet olen esitellyt tekstissä 'Oppimisesta') puolalainen ystävä Grazyna, jonka kuvia näitte jo edellisessä feriapäivityksessä, asuu Rocíon luona nyt ja tarvitsee espanjan kielen vahvistamista. He tulivat kysymään Rafalta, voisiko hän auttaa, mutta Rafa ei voi vielä aloittaa opetusta. Minä tarjouduin, ja Rocío oli kovin epäileväinen, mutta nyt meillä siis on Grazynan kanssa ollut jo useampi tunti espanjaa.

Hänellä on aivan samat asiat vaikeita kuin suomalaisillakin (ser/estar, objektipronominit, gustar…), joten enköhän pärjää, vaikka olenkin nykyään yleensä kieltäytynyt yksityisopetuksesta. Ja kankeasti onkin tuo opetus lähtenyt liikkeelle, en ole vielä löytänyt hänelle parhainta tapaa opettaa.

Onneksi minulla on muistitikut mukana! En ollut ajatellut, että opetan espanjaa Espanjassa, mutta tikuilla on harjoituksia ja onpa myös erään lukiosarjan neljän kurssin materiaalit. On muuten tässä vaiheessa tosi kiva, että opettajaopas on ollut netissä, ja sieltä on sitten siirtänyt materiaalit tikulle. Opettajaopas kulkee kevyesti mukana!

On minulla yksi lukion oppikirjakin mukana, toisesta sarjasta, ylimääräinen kappale, jonka olin ajatellut lahjoittaa koululle. Se on on kylläkin 1-kurssin kirja, joten ei siitä ole tässä tapauksessa paljon hyötyä, Grazyna on Puolassa opiskellut espanjaa jo.

Ilman tätä kaksipuolista epäsäännöllisten verbien pyörää ei Grazyna tule toimeen.
Aloitimme hänelle tutusta perfektistä ja siihen löytyi vielä kirjasta harjoituksia (Grazyna muuten pitää tästa oppikirjasta kovasti, koska on suuri romantikko - aivan erityisesti hän ihastui rakkauskirjeeseen, joka hänellä oli 'läksynä'). Siirrymme sitten objektipronomineihin, koska hän kokee ne hankaliksi ja vasta sitten otetaan imperfektit ja ne ovat hänelle ne tärkeimmät, koska hän ei ole niitä koskaan kunnolla opiskellut, eikä varsinkaan osaa käyttää niitä puheessa.

Tässä Grazynan Puolassa käyttämä oppikirja.

Oppikirja on hyvä ja hyvin samanlainen kuin Suomessa käyttämämme PAITSI että 1-kirjan lopussa on jo SUBJUNKTIIVI, mitä en kyllä valitsisi näin alkuvaiheeseen.

Yksi sellainen ongelma Grazynalla on, joka ei ole niinkään suomalaisille opiskelijoille yleinen: sanapainotus menee pieleen ja siksi espanjalaisten on välillä hankala häntä  ymmärtää.

Grazyna on oppinut espanjaa olemalla hyvin paljon Facebookissa espanjankielisten henkilöiden kanssa ja niinpä hänellä onkin hyviä ystäviä sekä Espanjassa että Perussa. Hän osaa kirjoittaa oikein hyvin ja kun nämä ystävät ovat soittaneet hänelle, he ovat suuresti olleet hämmästyneitä siitä, että Grazyna ei ymmärräkään puhetta, eikä osaakaan ilmaista itseään suullisesti. Olen rauhoitellut oppilastani sillä, että puhe tulee aina viimeisenä, eli tilanne on tyystin normaali.

Facebookissa eivät espanjalaiset käytä painomerkkejä, eivät yleensä muutenkaan, joten Grazyna ei ole tullut opetelleeksi painotusta. Nähtävästi ei oppitunneillakaan ole kiinnitetty asiaan mitään huomiota.
Sanoisinkin nyt, että on edelleen erinomaisen hyvä luetuttaa oppilailla tekstejä ääneen oppimisen alussa ja todellakin kiinnittää huomiota ääntämiseen ja myös sanojen painotukseen ja auttaa huomaamaan painomerkki. 

Tulemme täällä harjoittelemaan lukemista ja sanapainotusta Grazynan kanssa, mutta olisi ollut parempi, että asiaan olisi kiinnitetty huomiota paljon aiemmin.

Oppilaallani on erittäin hyvä sanavarasto ja hän osaa hienosti käytännön fraaseja, siksikin, että on tuntenut Rocíon jo 10 vuotta. Rocío on tuonut Grazynan erityisnuorisokeskukseen Puolaan espanjalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja siksi he ovat tunteneet niin kauan.

Grazyna on espanjalaisempi kuin espanjalaiset itse, erityisesti eteläespanjalainen, eli avoin, iloinen, ei stressaava. Hän on oikeasti erittäin hauska ihminen ja saa espanjalaisetkin täällä aina nauramaan omalla tunnekielellään. 

Hän on nyt vuoden ’burnout-lomalla’ rankasta työstään (Grazyna antoi luvan kertoa). Hän kyllä rakastaa työtään, mutta hän on opettaja ja tukihenkilö erityisvaikeille nuorille (esim. huume- ja alkoholiongelmaisille) Puolassa ja on tehnyt työtä jo 29v, 19-vuotiaasta lähtien (hän kouluttautui samalla kun kävi töissä).

Hän rakastaa työtään ja nuoriaan, mutta ongelmat ovat valtavat ja hän tarvitsee nyt vuoden ajan aivan erilaisen ympäristön, joten hän on valinnut Etelä-Espanjan ja Perun, koska ihmiset ovat iloisia, avoimia, eivätkä ota ’pulttia’ oikein mistään ja Perussa kuulemma hänen ystävänsä ovat erittäin rauhallisia, eivätkä kaadu vastoinkäymisiin, kuten hänen työssään ihmisille käy.

Hän saa koko vuodelta täyden palkan, vaikka ei ole päivääkään töissä. Tällainen mahdollisuus on tuossa työssä, koska se tiedetään valtavan rankaksi. Eikä Grazyna valita nuoristaan, hän rakastaa heitä ja aina puhuu heistä hyvin lämpimästi, mutta ne nuorten VANHEMMAT…





* * *


KUTEN ARVASIN, Suomen PISA-menestyksestä tullaan kyselemään. Opettajien keskuksessa (Centro de Profesores)  aloitan 24.9. englanninkielisen seminaarin, jota myydään juuri Suomen Pisa-menestyksellä. 

Periaatteessa on kyseessä keskustelukurssi opettajille, mutta teemoina ovat Suomen ja Espanjan kulttuuri ja koulutus. Tunteja on yhteensä 30, kertoja 10, joten keskustelukurssiksi se on yhtenä kertana turhan pitkä, on väsyttävää puhua vierasta kieltä kolme tuntia! Saan / joudun siis  esittelemään Suomea enemmänkin englanniksi, opettajat saavat samalla puheen ymmärtämisen koulutusta, jos sitä tarvitsevat. (Sain juuri kuulla, että CEPAn Paco ja Tere ovat ilmoittautuneet kurssille jo!)


Nyt täytyy tällä hetkellä kyllä myöntää, että asiat tulevat paremmin mieleen espanjaksi kuin englanniksi… En ole vielä puhunut englantia sanaakaan kenenkään kanssa, onneksi vuokraemäntäni 17-vuotias lapsenlapsi Clara tulee harjoittelemaan englannin puhekieltä kanssani. Juttelemme täällä hänen entisessä kodissaan yhden tunnin viikossa englanniksi. Sehän on Grundtvig-tavoitteiden mukaista, eli minun täällä olemiseni hyödyttää tämän yhteisön ihmisiä.

Sain jo Riika Väliahteelta Cimosta hyviä englanninkielisiä linkkejä suomalaisesta perusopetuksesta ja sain myös Turun iltalukion rehtori Erja Vihervaaralta hänen Saksassa pitämänsä esityksen suomalaisesta koulutuksesta. Olen lyhyen saksani unohtanut aika pitkälti, mutta sen verran ymmärsin, että Erjan tekemä esitys on kerta kaikkiaan UPEA! Hänellä on koko opetuksemme historiakin PP-dioillaan. 

Osasin Erjalta kysyä, koska tiesin hänen olleen Saksassa Grundtvig-apurahalla ja häntä oli pyydetty pitämään asiasta esitys.
Jos jollakulla on jotain materiaalia Pisa-menestyksemme syistä tai koulutuksestamme yleensä, otan mieluusti kaiken mahdollisen avun vastaan osoitteeseen heli.hukka(at)gmail.com. Oppilaitoksessani saan kyllä sähköpostin luettua.






5 kommenttia:

  1. >> vuokraemäntäni 17-vuotias lapsenlapsi... Juttelemme täällä hänen entisessä kodissaan yhden tunnin viikossa englanniksi....Grundtvig-tavoitteiden mukaista, eli minun täällä olemiseni hyödyttää tämän yhteisön ihmisiä.

    Juuri näin,ja ohjelma (Grundtvig) arvoistaa hyvin paljon sukupolvien väistä oppimista ja myös perheen sisäistä oppimista.
    On muuten syytä tässä vaiheessa hyvä huomata että ohjelman nimi muuttuu ensi vuonna, Grundtvig tulee jatkossa oleman osa uutta isompaa ohjelmaa, uusi nimi on Erasmus+.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi voi, Grundtvig oli kyllä aika hyvä...

      Poista
  2. Niin ne työt alkavat vähitellen. Mukava kuulla miten suuren suosion seminaari saa ja miten se opettajan näkökulmasta sujuu. Olisi myös kiva kuulla mitä se tavallinen opiskelijan arki siellä tarkoittaa. Vietetäänkö Espanjassa kouluissa teemapäiviä ja onko tutor toimintaa? Tänään ammattiopistossamme kaksi tutor tyttöä tuli hyvät tavat teeman alla vetämään positiivisen palautteen hetken. Pienessä piirissä jokainen antoi jokaiselle lyhyen hyvän palautteen tyyliin sinulla on hymyilevät silmät. Opettajaa ei kukaan arvannut muuta kuin kehua.loistava mukava jämpti jne. Mukavaltahan se kieltämättä tuntui. Minkälainen siellä on opettajan ja oppilaan välinen suhde? Syyssateiset terveiset Suomesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutustun kohta alakoulun oppilaisiin enkuntunneillaan. Esittelen Suomea yksinkertaisella englannilla isoimmille oppilaille. Täällä koulu aloitetaan jo 3-vuotiaana vaikka pakollista vasta 6-vuotiaille. Ja 3-vuotiaat jo heti opiskelevat englantia hiukan.
      Englantia opiskellaan yllättävän paljon ja on jonkin verran jopa kaksikielistä opetusta. Tosin puhe ei hyvin suju, siitä pitää huolen TV-ohjelmien dubbaus...

      Poista
  3. Niin sitä vain pohjalainen suomalainen opettaa espanjaakin Espanjassa! Hauskaa....! Mukavia seminaaripäiviä! Vaihtelua saat monenmoista!!!

    VastaaPoista