Grundtvig-asiantuntijavaihto

Olen Heli Hukkanen, kieltenopettaja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistossa (lähellä Turkua). Minulle on myönnetty elinikäistä oppimista tukevan Grundtvig-ohjelman (uusi nimi Erasmus+) asiantuntijavaihtoapuraha. Olen kolme kuukautta opettajavaihdossa Espanjassa, Extremaduran itsehallintoalueella.

maanantai 18. marraskuuta 2013

OPETTAJILTA OPITTUA + HÄÄHUMUA

Opettajien keskusteluryhmä jatkuu edelleen. Kolmannella opetuskerralla löysin lopulta itseäni tyydyttävän muodon kurssille ja myös ryhmä muotoutui lopullisesti siinä vaiheessa. Heitä on vain seitsemän, koska Teresalla ja Pacolla on samaan aikaan omaa opetusta ja osalle taso oli heti liian vaikea. Käytämme ainoastaan englannin kieltä.

Ylhäällä vasemmalta Pepi (Josefa), Rocío ja Ángela. Alarivissä vasemmalta Fatima, Pepe (José) ja Estefania. María puuttuu.

-         Opettajilla on kullakin ollut valmisteltavanaan yksi teema. Estefania puhui espanjalaisesta ruokakulttuurista. Siksi kerraksi etsin espanja-englanti ruokasanastoa ja huomasin heti, että Suomessa käyttämäni sanastot ovat aika erilaisia. Koskaan en ole Suomessa opettanut englanniksi kaalisanaa KALE.
Ja me yleensä puhumme vain kinkusta, HAM, mutta täällä täytyy eritellä kinkkulajit espanjalaisittain.

Sitten nuo espanjalaisille niin tärkeät PAVUT! Suomessa olen tyytynyt puhumaan PEAS ja BEANS, ne ovat riittäneet. Täällä puhutaan erikseen PALKOKASVEISTA joten jouduin uudestaan opettelemaan englannin sanat LEGUME (ja sen ääntämisen) tai PULSES – ruokakulttuuri kun on niin erilainen. Muhennossana STEW sentään oli ihan tuttu.

Meillä on Suomessa paljon marjoja, joten käytämme englanniksi sanaa BERRIES. Täällä käytetään yllättäen espanjaksi sanoja FRUTOS ROJOS, joten käännöskin tulee heiltä vastaavasti RED FRUIT. Kalat ryhmitellään Espanjassa PESCADO AZUL ja PESCADO BLANCO, ja sininen kala on rasvaista kalaa (sardinas, boquerrones) ja valkoinen sitten kevyempää kuten valkoturska MERLUZA ja kampela LENGUADO.

Tässä vähän kanan ja muidenkin lihojen hintoja.

Opin, että 10 maailman parhaan kokin joukossa on kolme espanjalaista, paras eli sijalla yksi on katalonialainen kokki ja baskit ovat sijoilla neljä ja kahdeksan. Estefania kertoi myös tapas-kulttuurista, joka pohjoisosassa maata on nimeltään pincho-kulttuuri.

María puhui urheilusta ja opin, että espanjalaiset ovat maailman huippuja paitsi jalkapallossa, tenniksessä ja pyöräilyssä, myös koripallossa, käsipallossa, vesiurheilussa, golfissa, Formula 1:ssä ja moottoripyöräilyssä. Moottoripyöräilyn voittikin juuri nuori espanjalaispoika. Lisäksi tulee rytminen voimistelu, vesipoolo ja nähtävästi myös roller-hockey (tai mikä lieneekään).

Golf yllätti, ja sain selville sellaiset nimet kuin Severano Ballesteros ja José María Olazábal. Sitä en enää muista, olivatko entisiä vai nykyisiä huippuja.

Tanssikin menee ehkä urheilusta. Minun piti saada kuva vielä ihanan tanssiryhmäni kahdesta ihanasta jäsenestä, jotka eivät olleet paikalla kun viimeksi filmasin, eli Ana ja Paco kuvassa. Paquito täytti lokakuun lopussa 32v ja tarjosi koko porukalle itsetekemäänsä kakkua. Kuva ilmentää ryhmässä vallitsevaa yleistä tunnelmaa. Nyt meitä on aika paljon, kun marraskuussa tuli uusia jäseniä. Nämä paikallisen kansalaisopiston kurssit kun maksetaan kuukausittain.

     
Minua jaksaa hämmästyttää tuo espanjalaisten huippu-urheilulajien määrä, koska keskimäärin kansa on melko laiskaa pitämään kunnostaan huolta. Pepe kyllä kertoi, että espanjalaiset ovat hyvin pitkäikäisiä ja hyvin terveitä, minkä olen itsekin huomannut. Kyllä kai tuo oliiviöljy on yksi tekijä, ehkä juusto myös - ja yleensäkin heidän ruokavalionsa.  Sitäkin ihmettelen, että he ovat usein niin hoikkia, vaikka syövät kunnon ateriat kaksi kertaa päivässä. Kuntoa ja terveyttä varmastikin lisää heidän romería-kulttuurinsa, eli valtavan pitkät kävellen suoritetut matkat pyhäköille.

-    

Tässä tumma possu, jonka kinkku on suorastaan terveellistä, koska sen ruokavalioon kuuluvat nimenomaan
BELLOTAt  eli rautatammen (ENCINA) terhot.

Espanjalaiset ovat hyvin ylpeitä terveydenhoidostaan ja sen edullisuudesta. Siinä he tunnustautuvat maailman parhaaksi, vaikka muuten pitävätkin Suomea esikuvanaan. Tuohon Suomen ylistämiseen törmään täällä usein ja aivan erityisesti ihaillaan meidän koulutustamme. Espanjalaisilla on todella huono itsetunto maan koulutuksen tason suhteen ja he haluavat ottaa mallia Suomesta. Minun on vaikea nähdä, että Suomi olisi todella niin upea paikka…

Kyselin opettajilta myös ammattiin valmistumisesta ja työpaikan löytämisestä, koska asia vaikutti minusta monimutkaiselta. Yllättäen selvisi, että yksityisissä kouluissa ei kysellä pätevyyden perään kuten valtion kouluissa.

Opettajaksi valmistuttaessa suurin asia on päästä läpi kokeesta nimeltä OPOSICIÓN, joka on useampiosainen. Ensin on kirjallinen koe, jossa luokanopettajan pitää osata 25 osiota ja aineenopettajan 70-80 osiota. He nostavat kolme aihearpaa ja saavat valita niistä yhden, josta sitten kirjoittavat kaiken, mitä tietävät kahden tunnin aikana. Paperi palautuu suljettuun kirjekuoreen. Myöhemmin he lukevat tuomaristolle tämän paperinsa (sitä ei kukaan välillä tarkista!) ja tuomarit antavat kuulemastaan arvosanan.

Toisessa osassa he tekevän kirjallisen opetussuunnitelman johonkin projektiin, joka jälleen pisteytetään. Sen jälkeen taas arvotaan noin 50 didaktisesta osiosta kaksi, joista toinen valitaan, kokelaalle annetaan tietty suunnitteluaika ja sen jälkeen hän toteuttaa suunnitelman käytännössä oppilasryhmän kanssa.
-        
Olen käynyt vain ruokakaupassa, joten en tiedä, näkyykö joulun tulo jossain paremmin.
Itse en ole huomannut kuin nämä tutut jouluisat kukat.

Edellä kerrottu antaa 60% lopullisesta arvosanasta ja loput 40% tulee muista pätevyyksistä ja meriiteistä. Ymmärsin, että läpipäässeiden määrä riippuu alueen opettajatarpeesta. Ja vain kaikkein parhaimmat voivat itse valita, missä opettavat, yleensä itsehallintoalueen Consejería MÄÄRÄÄ paikan ja sinne minne määrätään, sinne myös mennään. Ensimmäinen vuosi on harjoittelua, mutta palkka maksetaan kuitenkin.

Vaikka pääsisi pelätystä OPOSICIÓN-kokeesta läpi, mutta ei muuten esim. kokemusta ole riittävästi, eikä siksi saa työpaikkaa, niin joutuu tekemään kokeen seuraavaa yritystä varten uudestaan. Kokeen voi joutua tekemään useampaankin kertaan, vaikka siitä on jo päässyt läpi. Ja koe on todella vaativa, koska osioita on valtavasti. Koetilaisuuksia järjestetään joka toinen vuosi tai harvemmin.
Toivottavasti tuo kaikki meni ainakin suurimmaksi osaksi oikein!

Fatima kertoi espanjalaisista juhlista, mutta niitä on niin paljon, että tässä vain muutama. Koska itse en ikinä muista, missä LA TOMATINA järjestetään, tässä tiedoksi: se järjestetään elokuussa ja paikkakunta on Valencian lähellä oleva BUNYOL. Koko kylä on tuolloin tomaatin peitossa, kuten ovat ihmisetkin.

Herkkusuiden kannattaa suunnistaa Sevillaan erityisesti helmikuussa, kun siellä on Tapas-juhlat! Ja viinejä rakastaville on tarjolla esimerkiksi Cava-viikko Kataloniassa syyskuussa tai Riojan alueella sijaitsevassa Logroñossa samaten syyskuussa vietettävä Fiesta de San Mateo.
-          
Syksy on täälläkin.

Olen oppinut myös, että jokaiselta yliopisto-opiskelijoilta vaaditaan vähintään B1-taitotaso englannin kielestä, että he saavat tutkintonsa valmiiksi. Koska opettajien ryhmällä tunteja on kerralla aina kolme, ehdin kysellä monenlaista.

        *  *  *
Puhtaanapitolaitoksen lakko eli
HUELGA DE LIMPIEZA Madridissa on ohi, se kestikin jo haisevat kolmetoista päivää. Nyt ei ole ollut paras aika tutustua pääkaupunkiin…


* * *

Tähän tämän päivityksen piti alun perin loppua, mutta tulikin uutta asiaa. Clemen kutsui mukaan häätapahtumaan hiukan Castueran ulkopuolelle ja tarjosi autokyydityksen. Clemenin naapuri lähti mukaan myös, mutta ei Grazyna. Nyt on kolean talvista, joten Grazyna jäi mieluummin vällyjen alle lämpimään.

Sain tutustua hiukan espanjalaisiin häämenoihin. Paikka on nimenomaan häitä varten tarkoitettu ja läsnä oli erilaisia hääyrityksiä mainostamassa tuotteitaan. Tämä kuva salista Mikkihiiren kera kertoo, että lapsille järjestetään yleensä häihin ihan omaa (maksullista) ohjelmaa.


Tässä pari juhlapöytävaihtoehtoa. Nähtävästi suklaasuihkulähde kuuluu normaalikuvioihin häissä, siitä enemmän tietoa tässä: www.fuenteschocolove.es




Häät ovat ylellinen tapahtuma Espanjassa, loistelias suorastaan. Niihin uppoaa omaisuus, mutta pieni omaisuus menee myös häälahjaan. Häälahja annetaan normaalisti rahana ja yleensä ymmärtääkseni noin 100 euroa per henkilö. Eli viisihenkinen perhe joutuu antamaan noin 500€ lahjaksi! Tosin hiukan saa sitten häistä myös kotiinviemistä.
Aiemmin sulhanen antoi lahjaksi sikareita (PURO), mutta uusien tupakkalakien jälkeen tästä on luovuttu, ja nyt sulhanen voi antaa esim. pikkupullon viiniä:

Jokainen häävieras saa vaikkapa keskellä olevan pienen viinipullon sulhaselta lahjaksi.

Nämä viinit ovat tietenkin kaikki extremaduralaisia ja niiden hintoja löytyy tästä esitteestä – heillä ei näemmä ole nettiosoitetta. Viinitilan kanssa voi sopia opastetuista vierailuista.

Suomessa hinta 200 vieraalle olisi paljon suurempi. Häät ovat todella kalliit, kun vieraita kutsutaan yleensä ainakin 200.
Joten vieraat kustantavatkin omat syömisensä ja juomisensa!

Näissä kuvissa on hääleivonnaisia – kaikki ovat siis syötäviksi tarkoitettuja. Morsian antaa oman lahjansa jokaiselle vieraalle ja se voi olla vaikkapa tällainen käsintehty leivonnainen. Ei tarvitse syödä, voi pitää koristeena.


Morsian antaa myös jokaiselle vieraalle oman lahjan. Se voi olla vaikkapa tällainen käsityönä tehty leivonnainen, jota ei välttämättä tarvitse syödä.

Käyntikortti tähän sen vuoksi, että tämä hääleivoksien tekijä haluaisi todella mielellään nähdä, millaisia ovat suomalaiset hääleivonnaiset. Hän toivoi, että joku vastaava yrittäjä Suomessa ottaisi häneen yhteyttä Facebookin kautta. Emme tosin puhuneet hänen kielitaidostaan mitään, mutta kakkukuvilla on varmaan ihan oma yhteinen kielensä!



Sitten alkoi hääasujen näytös. Eturivit oli varattu tuleville hääpareille, joita olikin aika iso määrä. Minä kiinnitin huomiota siihen, että useimmat parit eivät vaikuttaneet lainkaan rakastuneilta, vaikka häät olivat kohta edessä. Espanjassa ollaan niin avoimesti rakastuneita omiin ja läheisten lapsiin ja lastenlapsiin, että ehkäpä tunneskaala tulee siinä jo käytettyä. Tai voi olla, että rahanmeno vetää vakavaksi.

Tulevien hääparien kuitenkin kannatti olla paikalla, koska lopuksi oli heitä varten arvonta, jonka palkinnot olivat kaikki arvokkaita. Pääpalkinnon eli 1500€ voitti pariskunta Castuerasta ja Clemen oli hyvin tyytyväinen.

Aluksi mallit olivat mustissa, koska he esittelivät
kampaajan luomuksia.
Flamenco-opettajani keskellä.
Ilokseni ja hämmästyksekseni huomasin, että Rosa, oma flamencon opettajani oli mallien joukossa! Mallit olivat ensin mustissa, koska he esittelivät hääkampauksia. Minulla on kamerassa viive, enkä osaa vaihtaa sitä pois, joten en saanut kunnon kuvia sulhasten asuista (tai siis niiden kantajista…) tai lasten asuista. 

Lasten joukossa oli myös opettajien kurssikeskuksen johtajan Mireian pikku Samuel, joten hänet olisin saanut kuvata luvan kanssa. Ja hänen vielä pienemmän serkkunsa myös.




Muutenkin oli paljon tuttuja joka puolella, myös uudempia tuttavuuksia, kuten Claran englanninopettaja Iluminada, jonka nimi sai minut ensin hämmentymään. Hänen veljentyttönsä oli yksi morsiusasujen esittelijöistä.


Tässä Rosa oikealla. Blanca vasemmalla, mutta tässä vaiheessa en vielä häntä tunnistanut.

Jossain vaiheessa aloin epäillä, että tyttöjen joukossa on toinenkin minulle tuttu ja lopulta ymmärsin, että upeimman hääpuvun esittelijä on Blanca, 15-vuotias yläkoululainen, joka harrastaa flamencoa. 

Otinkin hänestä sitten paljon kuvia, koska hän esitteli viimeistä asuaan kävellen hyvin hitaasti. Hänen äitinsä oli yksi tapahtuman pääjärjestäjistä, joten siksikin hänellä oli näyttävin puku. Mutta Blanca kantoi pukuaan todella ihastuttavalla sulolla, en usko, että parempaa esittelijää olisi voinutkaan olla.

Blanca on vasta 15-vuotias. Kävin viime viikolla kertomassa Suomesta yläkoulussa, myös hänen englannintunnillaan.

Blanca on paitsi nuori ja nätti - myös tosi mukava!

Lisää informaatiota löytyy esimerkiksi tämän tapahtuman järjestäjältä eli donnovioslaserena.com







2 kommenttia:

  1. Moneen olet päässyt mukaan - myös häätunnelmiin! Poltetaanko siellä kynttilöitä? Täällä alkaa olla yhä jouluisempia tarjouksia ja markkinoita. Onko muita joulukukkia näkynyt? Lähetetäänkö postikortteja jouluna tai muuten? Annetaanko joululahjoja? Olisi mukava vielä kuulla joulun vietosta vaikka et joulukuussa enää siellä olekaan. Suomessa koulumenestyksen laskuun on jo haettu selityksiä ja todettu ettei pisa menestykset ole enää taattua tavaraa.. Miten markkinoida koulutusta ja löytää oppimisen iloa.. Paljon kysymyksiä ja mielipiteitä mutta vähemmän vastauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut ajatellut joulunvietosta kertoa, kun vielä on marraskuu. Tosin jouluarvonnan otan esiin, kun halusin itselleni selvittää DÉCIMON.
      Ihan lyhyesti sen verran, että suurin ero suomalaiseen jouluun on siinä, että lapset kirjoittavat vuodenvaihteen jälkeen kirjeitä ITÄMAAN TIETÄJILLE ja he saavat heiltä lahjat loppiaisena 6.1.
      Toinen asia joulusta on, että perinteinen koriste on BELÉN, eli jouluseimi. Tosin muovikuusia löytyy paljon myös. Joululaulut ovat iloisia ja meluisia, eivät rauhallisia kuten usein Suomessa.

      Poista