Grundtvig-asiantuntijavaihto

Olen Heli Hukkanen, kieltenopettaja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistossa (lähellä Turkua). Minulle on myönnetty elinikäistä oppimista tukevan Grundtvig-ohjelman (uusi nimi Erasmus+) asiantuntijavaihtoapuraha. Olen kolme kuukautta opettajavaihdossa Espanjassa, Extremaduran itsehallintoalueella.

tiistai 26. marraskuuta 2013

VIOLENCIA MACHISTA + KAKKAAVA PAIMENPOIKA

Maanantaina 25.11. oli kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan (VIOLENCIA MACHISTA). En tiedä, näkyikö päivä Suomessa, mutta Castuerassa kyllä. Lauantaina oli solidaarisuusjuoksu (en osallistunut) asian tiimoilta ja luettiin manifesti. Maanantaina oli pitkin päivää erilaisia pikkutapahtumia ja sitten klo 19.30 kansalaisopiston järjestämä tapahtuma ”Mi vida no es un tango…”. Koska itse opetan kansalaisopistossa Suomessa, he pyysivät minua mukaan.

Minun vuoroni on kohdassa 'Momento Poético'

Olen ymmärtänyt, että Espanjassa tämä naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma ja olen sitä hämmästellyt ja siksi pyysin opettajaryhmääni selvittämään asiaa. He eivät olleet mitenkään riemuissaan näin ikävästä aiheesta, ymmärrettävää kyllä, mutta María otti asioista selvää ja näin opimme kaikki esimerkiksi, että vuosien 2003-2010 välillä noin 540 naista Espanjassa kuoli kotiväkivallan uhrina, osa heistä oli maahanmuuttajia. 

Espanjan hallitus on asian tunnustanut, tuo sitä esille, ja on jo olemassa erilaisia tapoja auttaa väkivallan piirissä eläviä naisia. Tarjolla on myös taloudellista apua, koska useinkin tällaisessa suhteessa elävä nainen on täysin riippuvainen miehensä varoista.

Castuerassa pidettiin teemaa hyvin esillä!

Suurin ongelma on saada naiset hakemaan apua tai edes puhumaan asiasta jollekin ihmiselle. Tämän tosiasian muuttamiseen näillä erityisillä tapahtumilla pyritään. Sirpa Niemi Turusta välitti minulle tietoa Suomen parisuhdeväkivaltatilanteesta ja kertoi muun muassa että: ”JY:ssä tehdyn Kirsi Nurmeen gradun (2007) mukaan kampanjat lähisuhdeväkivaltaa vastaan ja asian pitäminen julkisessa keskustelussa esillä madaltavat väkivallan osapuolien kynnystä hakeutua avun piiriin”.

Etsin tilaisuuteen sopivaa suomalaista runoa ja sainkin muutamia runoja sähköpostiini eri runoihmisiltä Suomessa. Valitsin lopulta Riikan lähettämän ja Eeva Kilven kirjoittaman lyhyen runon, koska se oli helppo kääntää, kun pituutta ei ollut paljoakaan ja siinä myös mainittiin sauna, joka on hyvin suomalainen asia. Tein kyllä erittäin vapaan käännöksen runosta!

Tilaisuus oli hienosti toteutettu, eikä liian pitkä, kesti vähän alle tunnin. Ensin kaksi tyttöä tanssi traagisen flamencon - valtavan hienosti! Toinen tanssijoista oli Blanca, jonka olen esitellyt hääpuvussa edellä. Miten voikin 15-vuotias tyttö tulkita flamencoa niin hyvin! Molemmat tytöt ovat todella taitavia.

Mukana oli iso lauluryhmä ja sitten me neljä runonlukijaa. Minä olin kolmantena ja kunnanjohtaja viimeisenä, meillä oli kitarasäestys. Olin kirjoittanut lyhyen puheen, jossa kerroin edustavani kansainvälistä tukea (myös Puolan puolesta) espanjalaisille kotiväkivallan uhreille, selvitin, että rakkaus ei voi olla vankila ja lopussa luin tuon runon, joka oli vähän kevyempi ja siten sopi todella hyvin loppuun. Selvitin suomalaisen saunankin siinä sivussa (sauna = paratiisi). Olen ihan tyytyväinen puheeseeni.

Tässä odottelen omaa vuoroani. Castueran kunnanjohtaja vieressäni oikealla.
Pieni puhe espanjaksi. En mokannut!

Tilaisuuden päätti tanssiopettajani Tanian ja edistyneen harrastajan Danin tanssi. Ohjelmanumeroiden välissä pari pientä tanssijaa kävi kääntämässä yhden sanakuution kerrallaan. Olipa hieno keksintö! Lapset olivat NIIN ihastuttavia tullessaan esiin tanssien ja kevensivät ohjelmaa, kun teema oli vakava.

Tania ja Dani tanssimassa tilaisuuden päätteeksi.
Hieno ajatus oli keventää tummaa teemaa näiden lasten näyttäytymisillä.

*******

Minun piti käydä täällä ollessani Córdobassa, koska se on niin lähellä. Odotin marraskuuhun ja lopulta en edes käväissyt kaupungissa. Minulla oli yläkoulun tunteja maanantaisin, enkä halunnut jättää niitä pitämättä. En voinut olla varma, että pääsisin takaisin sunnuntaina.

Viime viikonloppuna olisin voinut käydä, mutta jotenkin halusin viimeiseni viettää Castuerassa. Ja toisaalta houkutti todella paljon se, että tanssiryhmämme esiintyi paikallisessa diskossa vähän erilaista iltaa ilmentämässä.


Córdoba on Euroopan kulttuurikaupunki, CAPITAL EUROPEA DE LA CULTURA, vuonna 2016, joten viimeistään tuolloin kannattaa suunnata tähän Andalusian historialliseen kaupunkiin, josta löytyy sekä upeaa arabi- että juutalaiskulttuuria!


***********

Espanjassa tärkein joulukoriste on seimiasetelma. Uusia hahmoja seimeen saatetaan ostaa vuosittain. Täksi jouluksi Espanjaan on jälleen ilmestynyt uusia CAGANER-figuureja jouluseimeen. Tämä omituinen perinne on lähtöisin Kataloniasta, mutta nykyään näitä kakkaavia paimenia löytyy seimihahmona kaikkialla Espanjassa. Kakka liittyy katalonialaisittain jotenkin hyvään tuuriin. Uutisissa esiteltiin uusia jalkapalloilijoita kakkaamassa, esimerkiksi Real Madridin Gareth Bale.
Ja myös itse paavi on saanut näköis-caganerin!


Tällä caganerilla on nähtävästi joku vatsavaiva, koska yleensä maassa näkyy iso pökäle.
Eugenia toi kuvattavaksi myös pissaavan seimihahmon, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään.



Tässä kirjastonhoitaja Eugenia, eli Geli (eli Heli). Lainaus tapahtuu
paperin ja kynän kanssa, kortisto tuossa vieressä.
Eugenia näki paljon vaivaa etsiessään nuo seimihahmot minulle.
Niitä ei nimittäin vielä laiteta esille.
Pyysin kirjastonhoitaja Eugenialta caganerin kuvattavaksi ja hän samalla esitteli erään extremaduralaisen perinteen, josta olin kyllä kuullut aiemminkin, mutta olin jo täysin unohtanut: LA MATANZA.

Tämä ei ole suomalaisittain mitenkään ihailtava perinne, meillä kun on maalaiselämästä pitkälti vieraannuttu. Teurastamisesta on nimittäin kyse ja extremaduralaisesta makkarasta ja myös perinneruuasta nimeltä MIGAS.

Asiat selviävät tältä YouTube-videolta, jonka Eugenia näytti. Tällä videolla ei näytetä varsinaista teurastusta, vaan lihan, migas ja makkaroiden perinteistä valmistusta koko loppuvuodeksi sekä yleistä asiaan liittyvää syömistä ja juhlintaa: La Matanza del Cerdo en Extremadura.

Tämä matanza-perinne liittyy Suomeen sillä tavalla, että sen aika alkaa 6.12., joka on paitsi meidän itsenäisyyspäivämme, myös espanjalaisten perustuslainpäivä eli DÍA DE LA CONSTITUCIÓN.  Myös 8.12. on pyhä, joten siinä on hyvä sianteurastuskausi aloittaa. Extremadurassa tämä on täysin tavanomaista ja kestää joulu- ja tammikuun.

*******

Olen saanut selvitystä siihen, miksi JOSÉ onkin usein täällä PEPE. Minusta kun asiassa ei ollut mitään järkeä, koska José on jo valmiiksi kaksitavuinen, eikä lyhentämisestä siis ole kyse.

Joku tiesi kertoa, että José, eli siis Raamatun Jeesuksen isä Joosef on latinaksi PATER PUTATIVUS (ja espanjaksi ’padre putativo’), eli ”virkaatekevä isä”, isäpuoli. Ja tästä sitten alkukirjaimet PP, jotka espanjaksi lausutaan pepe, ja näin lopulta syntyi Josén käyttönimi Pepe.

Olin tähän selvitykseen itse kovasti tyytyväinen, koska sain asian järjelliseksi. Mutta tämä ei liene kuitenkaan oikea selitys, vaan nähtävästi nimitys on peräisin alkuperäisestä espanjankielisestä Joosef-nimestä, joka oli Jusepe.

Samaisesta Raamatun Joosefista sukeutuu myös isänpäivän, Día del Padre, vietto Espanjassa. Sitä vietetään San Josén päivänä 19.3., jolloin Valencian kaupungissa vietetään erityistä Fallas de San José –juhlaa, jonka aikana poltetaan valtavia paperimassahahmoja.

*******
Nyt kun CEPA esittelee minun blogini niin hienosti sivuillaan Centro de Educación de Adultos de Castuera, Rafa pyysi minua lisäämään blogiini kääntäjän. Olen sellaisen sivuun lisännyt, mutta koska kääntäjänä on KONE, lauseet ovat useimmiten aika omituisia, ja välillä antavat suorastaan aivan väärän tulkinnan.

Oli kuitenkin hauska oppia uusi ilmaus, kun hiukan tutkin käännöksiä: kirjoitin CEPAn remontista ja tekstissä oli ”Toinen ikävä asia on, …” mikä oli koneitse käännetty OTRA MOSCA EN LA SOPA es…. (suora käännös suomeksi: toinen kärpänen keitossa).

*******
Olen aiemminkin kertonut, että täällä ihaillaan tavattomasti Suomea ja erityisesti Suomen koulutusta. Suomea pidetään koululaitoksen mallimaana ja niinpä torstaina onkin Extremaduran pääkaupungissa Méridassa seminaari, jossa otetaan oppia suomalaisilta kutsuvierailta Auli Leskinen, Jari Lavonen, Tiina Korhonen ja Sirkku Kupiainen: FINLANDIA: Modelo de Excelencia Educativa

Ei auttanut, ajattelin, että en osta täältä käsineitä,
koska Suomessa niitä minulla on. Mutta en vain enää
tarjennut olla ilman! Ovat paksut ja lämpimät, hinta
kiinalaiskaupassa 3,50€.
Opettajien kurssikeskuksen johtaja Mireia on lähdössä käymään tapahtumassa ja todennäköisesti lähden mukaan hänen kyydissään. Ohjelma ei loppujen lopuksi tuntunutkaan minusta niin kiinnostavalta, vaikka ensin ajattelin, että onpa hienoa kuulla, miten koulutuksesta vastaavat henkilöt selvittävät Suomen hienoja saavutuksia. 

Aikuisopetuskeskus CEPA Villafrancassa on ottanut minuun yhteyttä ja he ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta ja haluavat järjestää asiasta pienen seminaarin minun kanssani. Minulla ei edelleenkään ole itselläni suurta käsitystä suomalaisesta koulutuksesta, mutta olen suostunut tapaamaan heidät vielä viimeisenä viikkonani.
 

Nähtävästi heillä ei ole mahdollisuutta osallistua Méridan konferenssiin, mutta meillä on kuitenkin näillä näkymin treffit Méridassa ja minun pitäisi jotenkin jälleen osata selvittää, miksi suomalaiset saavuttavat niin hyviä Pisa-tuloksia. Vähän liian suurissa saappaissa olen…




2 kommenttia:

  1. Hommaa siis riittää loppun asti, mikä varmaan tuntuu hyvältä. Ja sitten TERVETULOA takaisin koti-Suomeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon - ihana tulla sinne LÄMPIMÄÄN!

      Poista